Blogi
Tämä on peräisin Eurajoen seurakunnan facebook-sivulta.
Koonnut Marja Kaski
8.11.2024
LUVIAN SÄÄSTÖPANKKI 1890-1969
Turun ja Porin läänin kuvernööri esitti 1880-luvun loppupuolella kirjeessään säästöpankin perustamista Luvialle. Säästöpankin perustamisajatus oli ensi kerran esillä Luvian kuntakokouksessa 28. joulukuuta 1888. Tämä aloite sai innokkaita kannattajia ja asiaa eteenpäin vievään toimikuntaan valittiin "pastori H. Hermonen, laivuri J. G. Wikstedt, talolliset F. Holmberg ja I. Tommila, perämies K. Kask sekä itselliset I. Lauren ja G. Lehtonen ynnä torppari Juhan Verkholm". Ensimmäiset säännöt hyväksyttiin kuntakokouksessa 5. maaliskuuta 1889 ja ne vahvistettiin Turun Lääninkansliassa 15. elokuuta 1890.
Kuntakokous valitsi 20. lokakuuta 1890 Luvian Säästöpankille johtokunnan, johon tulivat "vakinaisiksi jäseniksi laivuri K. G. Stenroos ja entisen talollisen poika Ernst Sundström Niemenkylästä, talolliset Fredrik Holmberg-Pulli Hanninkylästä, Gustav Vanha-Marttila Korvenkylästä, Kaarle Junnila Lemlahden kylästä, torppari Kaarlo Rostedt Luodonkylästä, nikkari Sakari Andrell ja kappalainen H. Hermonen Siltalahden kylästä; varajäseniksi talolliset Nestor Suomalainen Korvenkylästä, Isak Wanha-Esko Perankylästä ja Kartanon arentaatori F. W. Laine Luodonkylästä". Johtokunta valitsi 3. marraskuuta 1890 esimiehekseen laivuri K. G. Stenroosin ja varaesimieheksi talollisen Fredrik F. Holmberg-Pullin. Ensimmäisenä kirjurina toimi kappalainen H. Hermonen.
Pankin pohjarahaksi annettiin valtion 1890 kunnalle luovuttamat viinaverorahat sekä kunnan jyvämakasiinista huutokaupalla myytyjen ohrien hinta. Näin varoja pankin toiminnan aloittamiselle kertyi 1 000 markkaa.
Pankki oli ensimmäisen kerran avoinna Luvian kunnanhuoneella 3. marraskuuta 1890. Ensimmäisenä päivänä tehtiin 18 talletusta, joiden yhteissumma oli 887 markkaa. Ensimmäiseksi tallettajaksi merkittiin Pullin piika Sofia Reinholdintytär, jonka puolesta talollinen F. F. Holmberg talletti 100 markkaa. Seuraavat kaksi talletusta teki F. F. Holmberg lapsillensa ja seuraavat viisi laivuri J. G. Wikstedt lapsillensa. Ensimmäisten tallettajien joukko koostuu etupäässä pankin perustamisessa aktiivisesti toimineista henkilöistä. Ensimmäisenä toimintapäivänä annettiin myös ensimmäinen 200 markan laina torppari Nikodemus Maanpäälle Sassilan kylästä.
Kesäkuun 19. päivänä 1895 annettiin Suomessa ensimmäinen valtakunnallinen säästöpankkiasetus. Säästöpankkiasetus merkitsi kaikkien säästöpankkien kohdalla muutosta sikäli, että ne nyt joutuivat valtion välittömän silmälläpidon ja itse paikalla toimitettavien tarkistuksien alaisiksi. Tämä koski myös Luvian Säästöpankkia. Vuoden 1895 säästöpankkiasetus velvoitti jokaisen säästöpankin muuttamaan kahdessa vuodessa sääntönsä asetuksen mukaisiksi. Kuvernööri vahvisti Luvian Säästöpankin uudet säännöt 28. lokakuuta 1897. Sääntöjen mukaan säästöpankin johdosta ja hoidosta vastasivat isännät ja hallitus. Näin "hallitus"-nimitys korvasi aikaisemmin käytössä olleen "johtokunta"-nimityksen.
Ensimmäiset isännät Luvian Säästöpankille valittiin kuntakokouksessa 15. joulukuuta 1897. Isännät valitsivat kokouksessaan 31. joulukuuta 1897 ensimmäiseksi puheenjohtajakseen talollisen Gustav Nestor Jaakkola-Suomalaisen ja varapuheenjohtajakseen rustitilallisen pojan Juho Emil Sassilan.
Pankki toimi Luvian kunnantalolla ensimmäiset 18 vuotta. Sen jälkeen toimipaikkoina olivat pappila, nuorisoseurantalo tai jonkun johtokunnan jäsenen koti. Vuosina 1915–1917 pankin toimisto oli koneenhoitaja Bernard Nylundin talossa Sittlahden kylässä. Vuosina 1918–1946 pankki toimi jälleen kunnantalossa ja vuosina 1947-1959 Heimolan tilalla (Stenforssin kauppa) Hanninkylässä. Vuonna 1959 pankki pääsi vihdoin muuttamaan omaan toimitaloonsa Sittlahden kylään.
Aluksi pankki oli avoinna vain kerran kuukaudessa ja silloinkin vain kaksi tuntia. Vuodesta 1940 alkaen pankki oli avoinna joka arkipäivä.
Suomen Säästöpankki julkisti syksyllä 1968 säästöpankkien valtakunnallisen keskittämissuunnitelman, joka johti kevättalvella 1969 Porin ja Rauman Säästöpankkien hallitusten välisiin neuvotteluihin ja niiden perusteella tehtiin alustava fuusiosopimus 18. huhtikuuta 1969. Sopimuksessa yhdistyneen pankin nimeksi ehdotettiin Lännen Säästöpankkia. Molempien pankkien isännät hyväksyivät sopimukset ja samaan sopimukseen liittyi vielä myöhemmin kesällä Luvian Säästöpankki. Yhdistyvän säästöpankin nimeksi tuli lopulta Satakunnan Säästöpankki ja se aloitti toimintansa 31. lokakuuta 1969. Satakunnan Säästöpankin kotipaikkana tuli olemaan Pori. Luvian konttorin hallinnosta ja johdosta jäi paikallisesti huolehtimaan paikallisisännät ja paikallishallitus.
JOHTOKUNNAN JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT 1890-1969
Stenroos, K. G., laivuri 1890–1897
Holmberg, Fredrik Ferdinand, talollinen 1898-1906
Esko, Eino, talollinen 1906
Hannus, Akseli, talollinen 1906–1947
Haula, Oiva, sahanomistaja 1948–1969
ISÄNTIEN PUHEENJOHTAJAT 1898-1969
Jaakkola-Suomalainen, Gustav Nestor, talollinen 1898–1910
Sassila, Juho, rustitilallinen 1911–1926
Pohjala, Konrad, maanviljelijä 1927–1953
Hermonen, Antero, maanmittausinsinööri 1954–1969
KIRJURIT, KAMREERIT JA TOIMITUSJOHTAJAT 1890-1969
Hermonen, Heikki, kappalainen 1890–1916
Saarnivaara, Laila, rouva, nimismiehen leski 1917–1947
Hannus, Akseli, maanviljelijä 1948–1949
Hannus, Keijo, varatuomari 1950–1969
Katsaus arkistoainekseen
SSP Oy siirsi Luvian Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Satakunnan Säästöpankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 5.10. 1994. Asiakirjoja on vuosilta 1889–1976 yhteensä 3,80 hyllymetriä.
Arkiston järjestivät ja luetteloivat marras- ja joulukuussa 1994 Kaija Kilkki, Kai Relander ja Mervi Tiihonen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Heikki Myyryläinen.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy, selvitystilassa luovutti Suomen Säästöpankki – SSP Oy, Satakunnan säästöpankkialueen aineistoa Elkaan 22.2.2012. Luvian säästöpankin asiakirjoja luovutettiin vuosilta 1949–1968 yhteensä 0,02 hyllymetriä.
Arsenalin luovutuksen järjesti Anneli Kortekallio heinäkuussa 2014.
LÄHTEET:
ELKA. Luvian Säästöpankki. Johtokunnan, hallituksen ja isännistön pöytäkirjat 1890–1936 (# 1-5). Isännistön pöytäkirjat 1934–1950 (# 7). Hallituksen ja isännistön pöytäkirjat 1951–1969 (# 84). Satakunnan Säästöpankki. Luvian konttorin 80 v., 95 v. ja 100 v. aineistoa (# 144).
20.10.2024
Lähde: 20.6.1913 Satakunnan Sanomat: Amerikan uhrit
Wiime toukokuun 23 p. joutui Port Arthurissa Amerikassa Luwialta kotoisin olewa neiti Ida Forsman katuwaunujen alle jolloin hänen oikea jalkansa murskaantui mäsäksi polwen yläpuolelta. Neiti Forsman ajoi polkupyörällä erään toisen neidin kanssa kadulla ja oli menossa raition poikki, kun samassa katuwaunu, joka kulki tawatonta wauhtia ja jota sen kuljettaja ei woinut tai ei tahtonutkaan pysäyttää, meni hänen ylitseen. Neiti Ida Forsman on noin 19-wuotias ja ollut Amerikassa toista wuotta.
14.10.2024
Kutomakoulu. T.k. 1 p:nä aloitti täällä toimintansa Wanhan-Marttilan talossa, opettaja Anna Saharin johdolla Satakunnan maanwiljelysseuran kiertäwä, 7 kuukautta kestäwä kutomakurssi. Tapahtuneessa sisäänkirjoituksessa tuliwat oppilaiksi seuraawat: neidit Hanna Hermonen, Sandra Stenwall, Anna Nordling, Hilda Uusiesko, Maria Jussila, Tekla Ruuti, Aina Högfors, Helga Laine, Anna Äijälä, Edla Lehtonen, Tyyne Boelius, Saara Marttila, Hanna Lindblad, Siina Mickelsson, Lyydi Perander, Anna Forstén, Sandra Tiiromäki, Alli Wuosio, Fanny Rostedt, Ella Männistö, Fiina Mäkiesko, Hilda Nordberg-Nissi, Hilja Nylund, Fanny Anttila, Saima Mäntywaara, Hilda Puosi ja Hilda Mäkinen. Maalaiseuran walitsemina, jonka asian alkuunpanosta kutomakoulua on tänne hommattu, kuuluiwat sanottuun koulutoimikuntaan, jotka owat toimineet sen tänne saamiseksi huoneuston y.m. hankkimiseksi, emännät Maria Laine-Löytty, Sandra Bielius-Marttila ja maanvilj. Konrad Pohjala.
Lähde: Länsi-Suomi 9.2.1909
DNA ja sukututkimus
Aikaisemmin sukututkimus on ollut työlästä, sillä vain kirkkoherranvirastoissa on päässyt lukemaan mikrokortteja lukulaitetta käyttäen.
2004 perustettin SSHY ( Suomen sukuhistoriallinen yhdistys) . Tällöin alkoi mikrokorttien skannaus, jolla saatiin siirettyä tiedot nettiin.
2011 tuli evlut. kirkkohallitukselta päätös olla näyttämättä alle 100 v vanhoja tietoja . Netissä on kuvattuja kirkonkirjoja 1900- luvulle asti ja osassa kunnista jopa 1920-luvulle asti sekä kuolleiden tietoja jopa 1975 asti.
Perinteisen sukututkimuksen rinnalle on 2000-luvulla tullut DNA-testit, jotka tuovat sukutukimukseen uuden ulottuvuuden .
DNA testeistä yleisempiä ovat MyHeritage ja FTDNA( Family Tree DNA). Testipaketti tilataan netistä testin tarjoajan sivuilta. Testi tulee postitse kotiin.
Testi otetaan posken sisäpuolelta pyyhkäisemällä näytetikulla, joka laitetaan pulloon, täytetään pyydetyt tiedot ja postitetaan annettuun osoitteeseen. Näytteet analysoidaan Amerikassa Houstonissa. Tulokset tulevat sähköpostiin ja ovat sieltä ladattavissa ko. ohjelmaan.
DNA- tutkimuksessa on kolme perustestiä:
1. Autosomaali eli Serkkutesti:
Tässä verrataan kokonaisperimän geenijaksojen yhteenlaskettua kokonaispituutta ja pisintä yhtenevää jaksoa.
Tätä testiä suositellaan aina aloittelijalle. Kun on totuttu tulkitsemaan tuloksia, voi siirtyä isä tai äitilinjan testeihin.
2.Isälinja:
Y-DNA-testi voidaan tehdä vain miehille, sillä Y-kromosomi periytyy vain isältä pojalle. Näin pystytään seuraamaan isälinjaa alkulähteiltä asti. Suomessa yleisimmät haploryhmät ovat I- ja N-ryhmät. Myös serkkuosumat tulevat tämän testin tehneille,
3. Äitilinja:
mtDNA-testi perustuu solun mitokondrion DNAn tutkimiseen. X – krosomi periytyy vain äidiltä tyttärelle. Myös serkkuosumat tulevat tämän testin tehneille
Autosomalitestiä käytetään henkilön sukulaisuuksien selvittämiseen biologisen isän ja äidin kaikista sukuhaaroista. Tällöin perehdytään myös henkilön etnisyyteen, eli oletko suomalainen vai onko perimässäsi ehkä eurooppalaista, aasialaista vai amerikkalaista perimää. Autosomalitestiä voi hyödyntää tuntemattoman isän tai äidin etsinnässä.
Tutkimuksessa verrataan kokonaisperimää. Jokaisella henkilöllä on geeniperimää vanhemmiltaan 50% / 50%
Saaduissa testituloksissa verrataan sinun ja samaa geeniperimää omaavien henkilöiden yhteistä geeniperimää. Tuloksissa sukulaisuus ilmoitetaan joko isänä, äitinä, poikana, serkkuna, pikkuserkkuna tai 3-4 serkkuna. Ohjelma ilmoittaa sukulaisuuden prosentteina, senttimorganeina ja pisimmän pätkän DNAta.
Tulosten tultua rakennetaan omaa sukupuuta ohjelmassa tarkoitetulle sivulle n. 5-6 sukupolven verran. Tällöin toiset samaa sukua olevat henkilöt voivat verrata omaansa ja sinun sukupuutasi. Tässä vaiheessa pitää ottaa myös käyttöön kirkonkirjat, perukirjat, henkikirjat ja muut asiakirjat, jotka tukevat tutkimusta. Jos sukupuuhun on kirjattu isä- ja äiti- linjat, tarvitaan tiedot myös heidän sisaruksitaan sekä heidän lapsistaan, jotta pystytään selvittämään mistä sukuhaarasta perimä tule.
Näin tutkimalla ja tekemällä eri sukuhaaroja, muodostuu lopulta jokaisen oma sukupuu. Lopulta yhteiset isovanhemmatkin löytyvät.
Antoisia hetkiä DNAn ja sukututkimuksen parissa.
Marjukka Sinisalo
Linkit joista voi tilata DNA pakkaukset: